Dieselsavuanalysaattorit
Uudistuneet päästömittaussäädökset eivät poistaneet dieselsavuanalysaattoreiden tarvetta.
JULKAISTU SUOMEN AUTOLEHDEN NUMEROSSA 9/2020:
Dieselautojen pakokaasupäästöjen käytönaikainen valvonta uudistui vihdoin pari vuotta sitten. Uudistuksen myötä 1.9.2016 jälkeen käyttöönotetuista Euro 6 -päästöluokan dieselautoista ei määräaikaiskatsastuksen yhteydessä enää mitata savutuspäästöjä, vaan päästömittaus koostuu pelkästään obd-mittauksesta.
Kauan odotettu uudistus järkeisti päästömittausta uudempien dieselautojen osalta. Ennen 1.9.2016 käyttöönotetuissa autoissa savutusmittaus kuitenkin edelleen suoritetaan. Niinpä dieselsavuanalysaattori kuuluu edelleen katsastusaseman ja korjaamon varustukseen.
Moduulirakenteisia mittalaitteita
Varsinainen savutuspäästömittaus tehdään edelleen opasiteettimenetelmällä eli pakokaasun valonläpäisyn perusteella. Pakokaasut johdetaan valonlähteen ja valoherkän tunnistimen välistä. Mitä tummempaa savu on, sitä vähemmän valoa sen läpi kulkee. Pakokaasujen valonläpäisykyky ilmoitetaan k-arvona, joka kasvaa läpäisykyvyn heikentyessä.
Koska mittaustapa ei ole muuttunut vuosikymmeniin, ei varsinaisissa mittakammioissa ole tapahtunut merkittävää kehitystä. Merkittävimmät uudistukset liittyvät langattomaan tiedonsiirtoon ja akkukäyttöisyyteen. Johdottoman kammion liikuttelu on vaivatonta ja säilytys helppoa.
Sen sijaan muu pakokaasumittaukseen liittyvä laitteisto on kokenut suurempia uudistuksia. Kookkaat laitevaunut alkavat olla historiaa. Langaton tekniikka mahdollistaa sen, että mittakammion lisäksi tarvitaan usein enää tablet-laite tai kannettava tietokone sekä obd-lukija.
Toki markkinoilla on perinteisempiäkin laitekokoonpanoja, mutta trendi vaikuttaisi olevan kompaktien moduulirakenteiden suuntaan. Ratkaisuja laitekokoonpanoihin on useita ja sen vuoksi tarjontaan kannattaa tutustua laajemminkin.
Yhä useampi savutusmittalaite koostuu pelkästä mittakammiosta ja erilliseen tietokoneeseen asennettavasta ohjelmistosta. Tällöin koko savuanalysaattorilaitteisto voi olla integroitu mittakammion yhteyteen ja käyttö tapahtuu langattomasti tietokoneella. Tällainen kokoonpano vie vähän tilaa ja on helppo liikutella paikasta toiseen.
Perinteiset mittalaitteen ja savutusmittauskammion yhdistelmät ovat kuitenkin edelleen kohtuullisen yleisiä. Omassa vaunussaan oleva mittalaite vie jonkin verran enemmän tilaa, mutta kaikki mittaukseen tarvittavat välineet löytyvät samasta paikasta ja ovat lähes välittömästi käytettävissä.
Kalibrointi määräajoin
Joustavasti toimiva pyörintänopeustiedon mittaus on edellytys vaivattomalle savutusmittaukselle. Pyörintänopeuden mittaukseen käytetään useita eri tekniikoita. Toisinaan pyörintänopeuden mittaaminen voi olla epätarkkaa tai jopa mahdotonta jollakin mittaustavalla, joten hankittavaan laitteeseen kannattaakin valita useampi kuin yksi mittaustapa.
Yleisimmin käytettyjä mittaustapoja ovat latausjännitteen vaihteluihin tai moottorin värähtelyyn perustuva mittaus sekä auton diagnoosiväylästä saatava pyörintänopeustieto. Näiden lisäksi mittaus voidaan tehdä esimerkiksi akustisesti.
Yleensä pyörintänopeuden mittaukseen käytettävät anturit ovat helppoja kiinnittää eivätkä näin ollen tuota juurikaan ongelmia. Poikkeuksena voidaan pitää magneetilla moottoriin kiinnitettäviä antureita, joille sopivan teräspinnan löytyminen voi nykyautossa olla hieman hankalaa. Yleensä moottoritilasta löytyy kuitenkin sopiva pultinkanta tai kiinnitysrauta, johon anturi voidaan kiinnittää.
Koska mittakammion kautta johdetaan nokeavia pakokaasuja, määräajoin suoritettava puhdistus on luonnollinen osa laitteen käyttöä. Nykyaikaiset savuanalysaattorit ilmoittavat huollontarpeestaan, joten varsinaista huoltokirjanpitoa ei välttämättä tarvita. Nokeentuvia komponentteja ovat mahdollinen kammion suodatin ja mittalinssi. Lisäksi laite on syytä kalibroida määräajoin. Jos laitteistolla suoritetaan virallisia pakokaasumittauksia, kalibrointi on tehtävä 12 kuukauden välein.
